Mikä avuksi, kun liikunta ei maistu?

Veikkaan, että melkeinpä kaikki ovat joskus kokeneet seuraavan tilanteen: pitäisi liikkua, mutta kun ei millään huvita. Ei vain kiinnosta. Muutamien päivien tai jopa viikon-parin liikuntatauko silloin tällöin ei tunnu missään, jos pääsääntöisesti pyrkii liikkumaan edes pari-kolme kertaa viikossa. Toisinaan myös flunssa tai jokin muu pöpö kaataa sohvan pohjalle pidemmäksi ajaksi ja silloin täytyykin malttaa levätä. Mutta jos liikuntatauko venyy useiden viikkojen mittaiseksi siksi, että päänsisäinen olo on plääh, voi olla hyvä pysähtyä miettimään syitä motivaatiopulalle.

Ensimmäiseksi on tarpeen sulkea pois mahdollinen ylirasitustila. Jos olet tottunut treenaamaan kovaa ja korkealta, kuormitus on saattanut käydä huomaamatta liian suureksi. Tällöin pää ja kroppa voivat pistää touhulle stopin. On myös hyvä muistaa, että ylirasitus ei aina johdu liikunnasta: stressaava työ, kiireinen perhearki tai vaikka hiljattain muuttunut elämäntilanne voivat nostaa kokonaiskuormituksen punaiselle. Tällöin on luonnollista, ettei liikuntakaan innosta. Jos tunnistit itsesi, pidä suosiolla taukoa raskaasta liikunnasta. Kehoa kannattaa silti liikuttaa lempeästi, sillä kevyt liike voi edistää palautumista henkisestä ja/tai fyysisestä rasituksesta. Leppoisa kävely, venyttely ja joogailu ovat tähän hyviä keinoja.

Eeeeei kinostele.

Jos motivaation puute ei johdu ylirasituksesta, voi olla hyvä pohdiskella seuraavia:

Mieti, miksi liikut? Jos motivaattorina on vain rantakuntoon pääseminen tai jokin muu ulkoinen vaatimus, se ei välttämättä riitä liikuntainnostuksen ylläpitämiseen. Jos liikuntaa harrastaa pysyäkseen hyvässä vireessä itselle tärkeässä työssä, jaksaakseen touhuta lasten kanssa tai selvitäkseen vaivatta odotetusta Lapin-vaelluksesta, motivaatiota todennäköisesti löytyy hieman tahmeampinakin päivinä. Kun liikunta kytkeytyy muihin itselle tärkeisiin asioihin, siihen haluaa aidosti käyttää aikaansa. Joillekin motivaation lähteeksi saattaa riittää liikunnan tuoma hyvä olo ja kenties sen lukuisat terveysvaikutukset.

Kun peruskunto on hyvä, siistien juttujen kokeminen ei jää ainakaan siitä kiinni.

”Menisin muuten lenkille, mutta väsyttää”. Kuulostaako tutulta? Jos tilanne on tämä, muistele miten olet nukkunut viime aikoina. Jos unet ovat jääneet turhan vähäisiksi, virtaa liikkumiseen ei tahdo löytyä. Panosta siis ensi alkuun riittäviin yöuniin. Myös syömisen säännöllisyyteen ja riittävyyteen on hyvä kiinnittää huomiota, sillä liian vähäinen löpö koneessa tekee liikkumisesta ja koko elämästä ankeaa.

Jos unta ja ravintoa on pohjalla riittävästi, korjataan lausetta tähän muotoon: ”Menen lenkille, vaikka väsyttää”. Aina olotila ei ole optimaalinen liikkumiseen ja se on ihan hyvä tiedostaa. Tästä huolimatta liikunta yleensä kohottaa mielialaa, kunhan vain saa aikaiseksi astua ovesta ulos. Sisäiselle ”mutta kun” -jupinalle ei siis kannata antaa liikaa sananvaltaa päätöksenteossa.

Kaikki on kotiinpäin, eikä aina tarvitse tehdä 110 % teholla. Jos henkistä virtaa on vain vähän, itseltään on turha vaatia maksimaalista suoritusta. Kevyt lenkki, kehoa mukavasti herättävä kuntopiiri, virkistävä kehonhuoltotuokio tai jokin muu matalan kynnyksen liikkumismuoto ovat tällöin loistavia vaihtoehtoja. Go hard or go home –sloganit joutavatkin puolestani huumorilaatikkoon – aina ei todellakaan tarvitse eikä kannata tehdä täpöllä. Unohda tarvittaessa myös ennalta asetetut aikatavoitteet. On höpsöä ajatella, että jos ei ehdi tai jaksa mennä tunniksi treenaamaan, on turha mennä ollenkaan. 20 minuuttia liikettä on ehdottomasti parempi kuin 0 minuuttia. Kolmesti viikossa 20 minuuttia tekee jo tunnin verran lisää aktiivisuutta viikkoon!

Millaisesta liikkeestä nautit? Liikuntaa voi harrastaa lukemattomin eri tavoin. Omatoimisesti tai ohjatusti, yksin tai ryhmässä. Jos tämänhetkiset liikuntarutiinisi eivät innosta, kokeile rohkeasti jotain uutta! Sekä pääkoppa että kroppa saavat kaivattua vaihtelua ja opit kaupan päälle uusia taitoja. Suomessa on valtavasti urheiluseuroja, joista monet järjestävät ohjattua toimintaa kaikenikäisille ja -tasoisille. Jos siis lempilaji on vielä löytämättä, suosittelen lämpimästi tutustumaan oman paikkakunnan laji- ja urheiluseuratarjontaan. Seuratoiminnassa on myös se mahtava puoli, että liikunnan ilon lisäksi saatat löytää uusia samanhenkisiä kavereita!

Esimerkiksi kamppailulajien aloittaminen onnistuu loistavasti aikuisiällä!

Pienetkin vaihtelut voivat tehdä ihmeitä motivaatiolle. Jos olet tottunut juoksemaan asfaltilla, kokeile vaihteeksi polkujuoksua. Jos teet salilla aina paikkaharjoituksen, testaa kuntopiiriä. Jos lenkkeilet aina itseksesi, pyydä kaveri mukaan. Allekirjoittanut tsemppaa tällä hetkellä itseään pitkien peruskuntolenkkien pariin äänikirjojen voimalla, toimii!

”Liikkuisin muuten, mutta aina tulee jotain muuta tilalle”. Jos tilanne on tämä, liikuntatuokiot kannattaa merkata ennalta kalenteriin ja pitää niistä kiinni. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole keneltäkään muulta pois, päinvastoin. Kun liikkuu säännöllisesti, nukkuu riittävästi ja syö hyvin, jaksaa olla myös parempi puoliso, vanhempi ja/tai työntekijä. Kaikki voittavat! Liikuntatuokion ei myöskään tarvitse olla pois perheen yhteisestä ajasta: metsäretkellä ja pulkkamäessä liikettä kertyy huomaamatta, ja iltalenkillä puolison kanssa tulee huollettua kropan lisäksi parisuhdetta. Keho ei erottele, onko ”treeni” suoritettu pururadalla juoksutrikoissa vai toppavaatteissa lumilinnaa rakentaen. Sen sijaan se pysyy tyytyväisenä ja todennäköisemmin myös terveenä, kun sitä käyttää monipuolisesti, säännöllisesti ja hyvällä fiiliksellä. 😊

Liikettä parhaimmillaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *